Isäntäjoukkue Kisko sai vieraakseen välieräsarjan toiseen osaan pahasti siipirikkoisen vierasjoukkueen. Vain kahdeksan miehen voimin Oulussa liikkeellä ollut Karpaasi-ryhmä taisteli sen minkä sille jaetulla kädellä pystyi, mutta joutui antautumaan lopulta selvin eräluvuin 3-0 (25-22, 25-17, 25-13), ja tätä kautta Kiskolle aukesi kahden otteluvoiton myötä tie 1-sarjan finaaliin.
Kotijoukkueen rosterista puuttui Jeremia Heinosen lisäksi yleispelaaja Markus Tammela, jonka paikalle vahvuuteen oli nostettu 2-sarjajoukkueesta viime viikon tapaan Otto Parkkinen. Otto pääsikin jo toista kertaa tälle kaudelle myös kentälle, tällä kertaa kuitenkin viime vuosina vähemmälle jääneellä passarin pelipaikalla. Myös aloittava passari poikkesi aiemmista peleistä, kun kapteeni Lasse Jäntin lepovuoro antoi Kisko-legenda Jussi-Otto Mäkiselle vielä yhden näytön paikan Karjalan poikia vastaan.
Vieraiden poissaolijalista puolestaan oli surullista luettavaa. Tämän kauden kokoonpanoon kuuluvista 17 pelaajasta kymmenen ei matkustanut Ouluun ollenkaan, ja matkaan lähteneiden seitsemän lisäksi vahvuuteen liittyi viimeksi huhtikuussa 2022 Outokummun paidassa pelannut yleispelaaja Ari Ryhänen yhden ottelun sopimuksella. Ryhänen vakuuttikin raadin varsinkin ansiokkaalla hihapelillään ja vei kotimatkalle mukaan pussillisen parhaan pelaajan palkinnon herkkuja. Vieraista avainkaksikko Tuomas Karjalainen-Ville Louhela pelasivat myös Oulussa, mutta esimerkiksi Teemu Saarinen ei pelannut viikonloppuna ollenkaan, Tuomas Tikka oli mukana vierasreissussa mutta ei pelannut palloakaan, ja keskitorjujat Marek Pinter ja Pekka Kontkanen pelasivat vielä kotona mutta eivät matkanneet Ouluun.
Kiskon avaus: Mäkinen, Marttila, Hänninen, Hakala, Makkonen, Alajärvi, Kiilunen (L).
Karpaasien avaus: Karjalainen, Louhela, Ryhänen, Heiskanen, Timonen, Kainulainen, Kukkonen (L).
Ottelun alussa Kisko jäi hieman telineisiin. Mahdollisia syitä olivat pukukoppijalkojen lisäksi liiallinen vastustajan kokoonpanon vilkuilu tai aiempiin tuloksiin turvautuminen. Oulun reissun kahdeksalla pelaajalla toteuttaneen Karpaasien kentälläollut kokoonpano osoitti, että vaihtopenkin koolla ei ole väliä, kunhan kentälläolevalla joukkueella peli sujuu. Harmillisesti vahva alku ei kantanut kovinkaan pitkään, ja mitä pidemmälle ottelu eteni, tuli joukkueiden tasoero enemmän ja enemmän selväksi, vaikka sarjan ylivoimainen pistekuningas Ville Louhela pitikin ajoittain vuorotellen isäntien torjuntaa, puolustusta ja vastaanotto pilkkanaan. Louhela jäi kuitenkin tehoissa valitettavan yksin. Kotijoukkueen päästessä pelin edetessä paremmin ja paremmin vieraiden hakkurin hyökkäyspeliin torjunnalla mukaan, jäivät vieraiden omat tehot alhaisiksi. Karpaasit teki kuitenkin valtavan urotyön pelaamalla itsensä 1-sarjan neljän parhaan joukkoon heti debyyttikaudellaan, eikä sen tarvinnut hetkeäkään hävetä otteitaan runkosarjan voittanutta Kiskoa vastaan välieräsarjassa.
Avauserässä Karpaasit laittoi heti alkuun kotijoukkueelle jauhot suuhun, ja näytti ettei sen pääsy välieriin saakka ollut sattumaa. Vaikka Kisko onnistuikin kääntämään ensimmäisen erän edun itselleen, esitti Karpaasit silti huikeaa taistelua myyrätessään pallot peliin paikasta kuin paikasta, mutta pari harmillista kosketusvirhettä ratkaisuhetkillä päästivät Kiskon ensin eräpallotilanteeseen, jossa Aleksi Hännisen hirmuinen kaappi vieraiden hakkuri Louhelasta jätti ensimmäisen erän kotijoukkueelle.
Toisesta erästä eteenpäin tasoerot alkoivat vähitellen kasvaa. Kisko piti tahtipuikkoa käsissään viimeiset kaksi erää. Toisessa erässä Kisko oli menossa jo vahvasti kohti erävoittoa, ja päävalmentaja Sami Kurttilan oivallisesti ajoitetun aikalisän vastustajan ensimmäisen kavennuspisteen jälkeen, Kisko painelikin maisemiin. Toisesta erästä lähtien myös sarjan ehdottomasti kovin hakkuri Ville Louhela alkoi osoittaa inhimillisyyden ja varmasti jo myös rasituksen merkkejä, eikä ihan jokaisesta paikasta enää löytynyt juuri sitä oikeaa ratkaisua. Tämä oli tietysti myös osa kotijoukkueen taktiikkaa. Yksi illan hienoimmista hetkistä nähtiin, kun kotiyleisö kohahti ja räjähti aplodeihin, kun iki-Kisko Juse Mäkinen paineli toisen kosketuksen lyöntinsä vastustamattomasti puolustuksen kautta katsomoon ja johdatti joukkueensa toisen erän eräpallotilanteeseen. Erä ratkesikin jo toisella yrityksellä, kun Louhelan syöttö painui hiuksenhienosti pitkäksi.
Kolmas ja viimeinen erä olikin sitten selkeästi eniten Kiskon erä. Kotijoukkue vei ja vieraat, jos nyt eivät vikisseet niin seurasivat perässä. Eritoten 7 pistettä tehneen Aleksi Hännisen ja 6 pisteen Janne Marttilan tahtotilat alkoivat olla jo vahvasti kohti finaalia, ja Karpaasien ymmärrettävästi uupunut nippu alkoi myös jo näyttää väsymyksen merkkejä, vaikka huikeasti taistelivatkin. Ottelun lopussa haettiin hieman pelituntumaa myös vähemmän pelanneille, ensin Leevi Alajärvi sai tehdä tilaa Aapo Huhtamäelle. Myös Oskari Seppä pääsi jahtaamaan pisteitä Janne Marttilan paikalle, ja Otto Parkkinen teki 1-sarjadebyyttinsä myös passarin paikalle Jussi Mäkisen tilalla. Aivan pystymetsästä Oton ei tarvinnut passia nakkelemaan lähteä, paikka on tuttu jo junnuvuosilta vaikka nykyisin yleispelaajan paikka vakiintuneempi onkin. Pari nättiä passia Aleksille ja pelattiinkin jo ottelupalloa, jonka Otto tarjoili hetkeä aiemmin kentälle tulleelle Aapo Huhtamäelle, jonka tulinen hyökkäys toi Kiskolle kolmantena vuonna peräkkäin paikan 1-sarjan finaaleihin.
Päävalmentaja Sami Kurttilan mietteet ottelusta:
Tehtiin tänään se mitä tarvittiin. Joka joukkue on varmasti tässä vaiheessa kautta siinä tilanteessa, että joutuvat vähän säätämään kun kaikilla alkaa olla pieniä kolotuksia ja kipuja. Viimeisen kuukauden aikana meidän kuusikko on vaihdellut paljon. Kuitenki hienosti aina pelaamaan päässeet on aina hoitaneet oman ruutunsa, esimerkiksi tänään Mäkisen Juse. Tässä ottelusarjassa meille oli selvää että Louhelan Ville täytyy saada kuriin jos mielitään jatkoon päästä. Taktiikkana oli saada vaimennettua muut pelaajat vastustajan puolelta, yhdellä pelaajalla meille on hemmetin hankala pärjätä. Myös Marttilan Janne pelas jälleen hienon pelin, kuten hakkurin täytyy tässä vaiheessa pelatakin. Hakkuri-vastaan-hakkuri -peli oli tänään. Tästä ottelusta nyt palautellaan ja sitte jatketaan treenejä, ensi viikolla aletaan miettiä kokonaiskuormaa ja ohjelmaa kun ollaan saatu pelipäivät, -ajat ja -paikat kalenteriin.
Kotijoukkueen parhaana palkitun Kisko-legenda Jussi-Otto Mäkisen kommentit:
Makia oli nakella passeja Ouluhallin kirkkaissa valoissa. Nautin pelaamisesta, välierä ja tuttuja kavereita verkon toisella puolella junnuvuosista lähtien. Tuli ihan kenttätasolla todistettua, että -92 ikäluokan paras passari edelleen. Muutama hasardi passi mutta jalaka liikku hyvin ja kiintiötorjunta. (Toim.huom. Juse valtavassa vaatimattomuudessaan unohti mainita toisen erän mojovasta toisen kosketuksen pommista, joten allekirjoittanut sen hänen puolestaan mainitsee).
Hieman tarkempaa statistiikkaa ottelusta:
Parhaina palkitut: Jussi-Otto Mäkinen, Kisko ja Ari Ryhänen, Karpaasit
Parhaat pistemiehet, Kisko: Janne Marttila 21/+16, Aleksi Hänninen 14/+9, Otso Hakala 8/+2, Leevi Alajärvi 5/+5.
Parhaat pistemiehet, Karpaasit: Ville Louhela 20/+3, Waltteri Kainulainen 7/+2, Jami Heiskanen 3/-3, Juha Timonen 2/+1.
Ässäsyötöt: 3-1
Syöttövirheet: 13-10
Torjuntapisteet: 16-3
Hyökkäysprosentit: 46%-34%
Vastaanottoprosentit: 55%-42%.
Normaalisti tähän loppuun kirjoteltais vähän ennakkoa tulevista otteluista, mutta ihan rehellisyyden nimissä niin ku eihän me tiedetä vielä ittekään. Huomisen aikana sovitaan Kuortaneen joukkueenjohdon kanssa minkälaisella aikataululla ottelut pelataan ja missä. Sen verran finaaleista tiedetään nyt, että Kiskolla on kotietu myös finaaleissa, ottelut pelataan aikavälillä 29.3.-6.4., ja 1-sarjan mestaruuteen vaaditaan kaksi voitettua ottelua, eli jos kahden ottelun jälkeen tilanne on 1-1, pelataan kolmas ottelu eikä mitään kultaisia eriä. Varmistellaan tiedot alkuviikosta ja ollaan kuulolla.
